
Viidessä voimakkaan visuaalisessa kohtauksessa tulkitaan luomiskertomusta ja kasvuprosesseja eri näkökulmista. Filosofinen teos pyrkii japanilaisen MA:n, tila–aika -käsitteen visualisoimiseen fyysisen kehon ja liikkeen avulla. Liikemateriaalissa yhdistetään butoa, kabukia, flamencoa ja nykytanssia. Rutsuko Sakatan ja Anna Pérezin puvustus sekä suojaa että paljastaa tanssijan. Teoksen paketoitu tuoli, viuhka, kengät ja salaperäinen säkki, jota tanssija vetää perässään sisältävät salaisuuksia, joiden selvittämisen ja avaamisen koreografi jättää katsojalle itselleen. Rafael Wardin sanoin: "Tanssiteoksessa on oltava salaisuus joka tekee sen eläväksi".
The dancer journeys across the bare stage in five powerfully visual scenes. Through a series of creation myths the dancer/choreographer explores her own insomniac dreams, wherein each myth – each dream – represents a different approach to Time, Place, Thought and Feeling: a revealing/concealing dress; a fan that speaks in code; a bandage-wrapped chair and an argument with shoes; a potato ring in mysterious bag. The journey invokes and resolves elements of flamenco, Butoh, contemporary dance, Kabuki and Finnish folk ritual into a public expression and ongoing private narrative.
Maa oli autio ja tyhjä
Ensi-ilta 17.11.2007 Kokkola
koreografia ja tanssi: Annatuuli Saine
musiikki: Kimmo Pohjonen, Enrique Morente ja Henrik Otto Donner
valot: Juha Westman ja Annatuuli Saine
puvustus: Rutsuko Sakata ja Anna Pérez
kesto: 25 min
"Filosofisen sooloteoksen työstämiseen oli käytetty todella paljon erilaisia lähtökohtia; ajatuksia ja aikaa... Sainen pitkä flamencotausta näkyy varsinkin soolon loppupuolella, jossa erityisesti käsien asentojen ja liikkeiden flamencolle tyypillinen tietynlainen impulsiivisuus ja terävyys on vaihtunut butomaiseen pehmeään unenomaiseen liikkeen jatkumoon."
Raija Ilo, KP